Lauantain sana 17.1.2015
Hannu Äimänen

Kohottakaa huuto Korkeimmalle, Ps 100

Psalmi 100 kehottaa: ”Iloitse maa! kohottakaa riemuhuuto Herralle! Palvelkaa häntä iloiten, tulkaa hänen eteensä riemuiten.”

Olen viime päivinä kovasti miettinyt, mikä saa meidät ylistämään Herraa. Aiheen tähän sain, kun luin Kansanlähetyksen apulaislähetysjohtaja Jukka Kallioisen kirjoituksen Uusi Tie lehdessä 8.1.2015. Hän kirjoittaa (korostukset hä):

”Minua harmittaa, kun koen niin sanotut ylistyshetket itselleni jollakin tavoin vieraina ja tunnen niissä oloni vaivautuneeksi. Olen yrittänyt miettiä syitä siihen. Ilmeisesti en ole ymmärtänyt, mitä ylistäminen on. Jos itse kohottaisin käteni ja tanssisin musiikin tahdissa, se olisi teeskentelyä. Vaikka kuinka sanotaan, että ylistyksen aikana saa istuakin, koen istuessani olevani huonompi uskova. Nämä ovat hyvin subjektiivisia kokemuksia ja olen saattanut arvioida tilanteet täysin väärin. Ehkä ongelmani on yksinkertaisesti se, etten näe tarpeeksi selvästi Jumalan suuruutta ja omaa pienuuttani.

Muutama viikko sitten pysähdyin jälleen miettimään, mitä ylistäminen oikein on. Aloin leikitellä sanoilla. Ajattelin, että ylistämisen vastakohta on alistaminen. Alistaminen tarkoittaa sitä, että pakotan toisen ihmisen omaan tahtooni, jonka kuvittelen olevan paras. Minä laitan toisen ihmisen tahtomaan ja tekemään niin kuin itse näen parhaaksi. Minä siis hallitsen toista, enkä arvosta tai kunnioita häntä. Alistamalla halveksin toisen taitoja ja viisautta. Ajatellaanpa, että alistamisen vastakohta olisi ylistäminen. Silloin annankin jonkun toisen vaikuttaa minussa tahtomisen ja tekemisen hänen viisautensa mukaan. Minä pidänkin hänen tahtoaan omaa tahtoani parempana. Arvostan ja kunnioitan häntä ja luovutan iloiten elämäni ohjat hänen käsiinsä. Herran ylistäminen onkin sitä, että alistan oman tahtoni Herran tahtoon.

Ylistäminen ei siis olekaan vain joitakin erityishetkiä, jolloin lauletaan, kohotetaan käsiä ja tanssitaan, vaan se on elämäntapa, jossa elämän hallinta ja johdattaminen on annettu Jumalan käsiin. Kun Isä meidän –rukouksessa sanon ”tapahtukoon sinun tahtosi”, minä ylistän Jumalaa. Luovun omasta tahdostani ja annan elämäni ohjat Jumalalle. Ylistäminen lähtee siis oman heikkouden ja syntisyyden tuntemisesta ja katseen siirtämisestä itsestäni Jeesukseen. Tajuan oman mahdottomuuteni ja pienuuteni ja samalla näen Jumalan mahdollisuudet ja suuruuden sekä hänen rakkautensa ja armonsa minua kohtaan. Se on sitä samaa, mitä Johannes Kastaja sanoi Jeesuksesta: Hänen on tultava suuremmaksi ja minun pienemmäksi. Tapoja, joilla osoitetaan kunnioitusta ja kiitosta Jumalalle, on monenlaisia. Itse kunkin luonteelle sopivia.

Vau! On meillä mahtava Jeesus!”

Kuulostaako tutulta? Onko sinun helppoa ja luonnollista ylistää Jumalaa? Itselleni se ei ole mikään itsestään selvyys, vaikka ymmärrän Jumalan sanan selvästi ja vastaansanomattomasti sanovan, että ihmisen osa täällä ja kerran kotona taivaassa on ylistää Jumalaa.

Mikä siis saa ylistämään Jumalaa? Mistä meidän on syytä kiittää ja ylistää?

Syitä on monia. Otan esille vain muutaman.

     1. Syntien anteeksisaaminen ja pelastus.

Sak 3: ”Sitten Herra antoi minun nähdä ylipappi Joosuan, joka seisoi Herran enkelin edessä. Saatana seisoi Joosuan oikealla puolella ja syytti häntä….Joosua seisoi enkelin edessä likaiset vaatteet päällään. Enkeli sanoi palvelijoilleen: ”Ottakaa likaiset vaatteet pois hänen päältään:” Sitten enkeli sanoi Joosualle: ”Katso, minä olen ottanut pois sinun syntisi ja minä puetan sinut juhlavaatteisiin.”

Luuk 15:”Mutta isä sanoi palvelijoilleen: ”Hakekaa joutuin parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa hänelle sormus sormeen ja kengät jalkaan. Tuokaa syöttövasikka ja teurastakaa se. Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa! Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt. Niin alkoi iloinen juhla.”

Jes 6:”Voi minua, minä hukun! Minulla on saastaiset huulet, ja saastaiset huulet on kansalla, jonka keskellä elän, ja nyt minun silmäni ovat nähneet Kuninkaan, Herran Sebaotin. Silloin eräs serafeista lensi luokseni kädessään hehkuva hiili, jonka hän oli ottanut pihdeillä uhrialttarilta. Hän kosketti sillä minun huuliani ja sanoi: -Katso, tämä on koskettanut huuliasi, sinun syyllisyytesi on poissa ja syntisi sovitettu.”

Tiedätkö mitään suurempaa kuin että joku toinen ottaa pois päältäsi likaiset vaatteesi eli kaikki syntisi, missä ikinä olet ryvennyt ja pukee sinut juhlavaatteisiin, jonka jälkeen vietetään ilojuhlaa siitä, että sinä olet tullut kotiin ja olet matkalla taivaaseen? Itse et ole voinut koskaan sitä aikaansaada. Toinen, Vapahtaja, on tuon sinun puolestasi tehnyt sulasta rakkaudesta sinua kohtaan. Olet päässyt osalliseksi Jumalan armosta, taivasten valtakunnasta ja kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi. Koko elämäsi suunta on ratkennut. Saat omistaa ikuisen elämän Kristuksessa, jos sinut on kastettu ja olet kääntynytpois synneistäsi ja uskonut Jeesukseen! Jos tämä ei saa sydäntäsi laulamaan ja ylistämään Jumalaa, niin mikä sitten? Samalla se tuo suuren ilon ja lohdutuksen Jeesukselle, kun hänen työnsä ei ole mennyt hukkaan sinun kohdallasi. Sinä olet Jeesuksen kunnia ja kruunu ja voi kuinka hän iloitseekaan sinusta. Muistatko, kuinka hänen sydämensä särkyi, kun suuri määrä ihmisiä hylkäsi hänet. Mutta kääntyneille Jeesus sanoo: ”yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan taivaassa enemmän kuin 99 hurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa.” (Luuk 15:7). Kiitäthän ja ylistäthän sinä pelastuksestasi Herraa?

     2. Kotimatka

Mutta ei vain tämä. Jeesus on luvannut viedä sinut kotiin asti, ikuiseen elämään Jumalan luo. Se ei olekaan mikään pieni urakka. Kyse on koko elämän mittaisesta matkasta ja huolenpidosta. Jeesus ei halua minkään vaarantavan pelastustasi. Siksi hän tekee kaikkensa, että säilyisit uskossa. Käytännössä se merkitsee hyvin monenlaisia tilanteita. Paavali sanoi, että ”Jumalan valtakuntaan meidän on mentävä monen ahdingon kautta.” (Apt 14:22) Herra antaa meille rakkaudessaan monenlaisia ahdistuksia, sillä niiden kautta me opimme ehkä parhaiten tuntemaan Herraa. Ahdistukset pakottavat meidät huutamaan häntä avuksi ja tätä kautta avautuu tie elävän Jumalan sydämelle. Siitä aukeaa myös ylistys. 2 Kor 1:3 ss: ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja isä, armahtava Isä ja runsaan lohdutuksen Jumala. Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia. Niin kuin Kristuksen kärsimykset ovat tulleet runsaina osaksemme, samoin on Kristus tuonut meille runsaasti lohdutusta. Jos me olemme ahdingossa, se koituu teille lohdutukseksi ja pelastukseksi. Jos saamme lohdutusta, myös te rohkaistutte kestämään samoja kärsimyksiä, joita me saamme kokea…..Me luotamme siihen, että hän on pelastaa meidät, kun tekin autatte meitä rukouksellanne. Näin nousee monesta sydämestä kiitos Jumalalle siitä armosta, jota hän on osoittanut meitä kohtaan.”

Pelastus on varma, sillä Jumala on luvannut viedä päätökseen aloittamansa hyvän työn eikä hän valehtele. (Fil: 1:6 ja 4 Moos 23:19). ”Tulet saavuttamaan uskon päämäärän: sielujen pelastuksen.” (1 Piet 1:9)

Kun pelastus on varma, voit katsoa olosuhteitasi ikään kuin ylhäältä käsin. Mikään täällä tapahtuva ei vaikuta kotiuttamiseesi. Sinä olet kahden maan kansalainen eikä kukaan muu kuin sinä itse voi sitä sinulta pois ottaa. ”Eihän meillä ole täällä pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee.” (Hepr 13:14) Jeesus on luvannut olla kanssasi joka päivä maailman loppuun asti (Matt 28:20). Olet Jeesuksen kanssa taivaan perillinen (Room 8). Olet Jeesuksen voittopalkinto, jonka hän on valmis esittelemään Isälle puhtaana ja täydellisenä, vaikka itsessäsi sataprosenttisesti syntisenä niin että Isä voi sanoa: ”eihän sinussa hyvä ystävä ole mitään vikaa”. Etkö ylistäisi tästä kaikesta Jumalaa?

Kotimatkalla sinulla on vakuus Pyhä Henki ja sinulla on valtava etuoikeus päästä suoraan kaikkein pyhimpään. Hepr 4:16: ”Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme.” Kaikkein pyhimmässä on Jeesus itse (Hepr 6:19) ja avoin ja jatkuva puhdistuslähde kaikista synneistä (Sak 13:1), Jeesuksen veri. Kaikkein kallein mahdollinen aarre. Hepr 9:12-14): ”Hän ei tuonut uhrina pukkien eikä sonnien verta, vaan hän on uhrannut oman verensä….joka puhdistaa meidän omatuntomme kuolleista teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa.”

Kotimatkalla me tarvitsemme jatkuvaa puhdistusta ja sydämemme murtumista. Oma sydämeni on usein murtunut, kun olen kohdannut Jeesuksen rakkauden syntieni anteeksi annossa ja tajutessani, että hän on lunastanut minut ikiajoiksi kaikista tuhovoimista ja itsestänikin itselleen. Siksi uskon, että ylistämme Jumalaa usein kaikkein parhaiten ja aidoimmin silloin, kun mielemme on murtunut ja saamme kokea Kristuksen rakkauden. Ps 51: 19 sanoo: ”Murtunut mieli on minun uhrini, särkynyttä sydäntä et hylkää, Jumala.” Sinun itkusi tavoittaa Kristuksen sydämen ja hän kääntää kasvonsa sinun puoleesi iloissaan siitä, että sinä turvaudut häneen. Sinun itkusi on silloin sinun ylistyksesi. Ei Jumala vaadi eikä pakota meitä kiittämään ja ylistämään, vaan riittää, että saamme olla hänen haavoissaan hänen edessään juuri sellaisina kuin olemme. Hän ei painosta. Saat luottaa siihen, että ”Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio, minun osani iankaikkisesti ”(Ps 73:26, – 38 käännös). Ja juuri tästä lähtee kaikkein syvin kiitos ja ylistys.

Taivastiellä pysyäksemme on hyvä välillä rukoilla Psalmin 139: 23 sanoin: ”Tutki minut, Jumala, katso sydämeeni. Koettele minua, katso ajatuksiini. Katso, olenko vieraalla, väärällä tiellä, ja ohjaa minut ikiaikojen tielle.”

Tällä tiellä alamme tajuta, kuka Jeesus on ja mihin hän pystyy. Hän pystyy suunnattoman suuriin tekoihin. Hän voitti sairauden ja kuoleman, synnin ja perkeleen vallan ja lunasti meidät vapaiksi kaikista tuhovoimista. Tiedätkö ketään muuta, joka olisi pystynyt tällaiseen?

     3. Ja perillä rakas ystävä sinä saat nähdä Kuninkaan

Etkä vain nähdä, vaan omistaa yhdessä muiden lunastettujen kanssa koko Jumalan valtakunnan. Pääset Karitsan häihin. En usko, että mitkään maalliset juhlat voivat vetää vertoja näille juhlille! Johannes kirjoittaa Ilm 7:9-10, 13-17: Tämän jälkeen näin suuren kansanjoukon, niin suuren ettei kukaan kyennyt sitä laskemaan. Siinä oli ihmisiä kaikista maista, kaikista kansoista ja heimoista, ja he puhuivat kaikkia kieliä. He seisoivat valtaistuimen ja Karitsan edessä yllään valkeat vaatteet ja kädessään palmunoksa ja huusivat kovalla äänellä: - Pelastuksen tuo meidän Jumalamme, hän joka istuu valtaistuimella, hän ja Karitsa!....Yksi vanhimmista kysyi minulta: ”Keitä nämä valkeavaatteiset ovat? Mistä he ovat tulleet?” Minä vastasin: ”Herra, sinä sen tiedät.” Hän sanoi minulle: - Nämä ovat päässeet suuresta ahdingosta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Sen tähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä hänen pyhäkössään päivin ja öin, ja hän, joka istuu valtaistuimella on levittänyt telttansa heidän ylleen. Nälkä ei heitä enää vaivaa, ei jano, enää ei heitä polta aurinko eikä paahtava helle. Karitsa, joka on valtaistuimen edessä, kaitsee heitä ja vie heidät elämän veden lähteille, ja Jumala pyyhkii heidän silmistään kaikki kyyneleet….Ilm 19:7-9: ”Iloitkaamme ja riemuitkaamme antaaksemme hänelle kunnia! Nyt on tullut Karitsan häiden aika. Hänen morsiamensa on valmiina, hänen ylleen on puettu hääpuku, hohtavan valkea pellavapuku. Se pellavapuku tarkoittaa pyhien vanhurskaita tekoja. Enkeli sanoi minulle: ”Kirjoita: Autuaita ne, jotka on kutsuttu Karitsan hääaterialle.” Ja hän jatkoi: ”Nämä ovat tosia Jumalan sanoja.”

Eikö tässä ole aihetta ylistykseen!? Synti on voitettu. Kuolema on voitettu. Perkele on voitettu. Sairaus on voitettu. Kaikki tehdään uudeksi! Sapatinlepo on varmasti Jumalan kansalle koittava (Hepr 4:9)

4. Jumalan rakkaus

Ei ole sellaista ihmistä, jota Jeesus ei rakastaisi. Ei homoa eikä heteroa, ei pettäjää eikä murhaajaa, ei pedofiiliäkään. Kaikki me olemme yhtä lailla syntisiä ja parannuksen tarpeessa. Jeesus sanoi: ”Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä.” (Joh 15:13, -38 käännös) Hän uhrasi kaiken sinun ja minun takiani. Hän kärsi hirvittävän ristinkuoleman vain siksi, että hän rakasti meitä. Vain siksi, että hän rakastaa meitä edelleen, me saamme elää ja voimme rakastaa. Vain siksi, että Jeesus rakastaa meitä, meillä on pääsy kaikkein pyhimpään ja taivasten valtakuntaan. Vain siksi, että Jeesus rakastaa meitä me ylistämme häntä. Vain ”Jumalan rakkaus, joka on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta” (Room 5:5) voi saada sydämemme laulamaan kiitosta ja ylistystä. Ylistys on sydämestä tuleva kiitos Pyhässä Hengessä. Se ei ole tekopyhää hokemista eikä taikatemppu jumalisuuteen.

     5. Jumala asuu kansansa kiitosvirtten keskellä

 Kun mietit, miksi ylistää, on tärkeää tietää, että Jumala itse asuu kansansa kiitoksen keskellä (Ps 22:4, - 38 käännös). Ylistys avaa meille tien Jumalan läsnäoloon ja samalla oman sydämemme, kun suuntaamme mielemme pois itsestämme Jumalaan. Ylistys on erittäin tehokas ase saatanaa ja kaikkia pimeyden voimia vastaan, sillä ne pakenevat sieltä, missä Jumalaa ylistetään.

Kun Paavali ja Silas olivat vankilan perimmäisessä sopessa jalkapuussa rajun pieksännän jälkeen, he alkoivat keskiyöllä rukoilemaan ja laulaen ylistämään Jumalaa. Yhtäkkiä tuli raju maanjäristys. Vankilan perustuksen järkkyivät, kaikki ovet lennähtivät auki, ja kaikkien kahleet irtosivat. (Apt 16:24-25) Tämä kertoo, että ylistyksessä on valtava voima. Jumalan voima. Ylistys avaa taivaan ja Jumalan voima laskeutuu alas. Jerikon muurit sortuivat. Niin myös sinun murheesi muurit. ”Rukous on tykki, joka sykkii vielä nykki.”

Kun koet Jeesuksen läsnäolon, sydämesi alkaa väkisinkin ylistää. Emmauksen tien kulkijat, jotka eivät ensin tunnistaneet Jeesusta, joka ylösnousemuksensa jälkeen ilmestyi heille sanoivat, kun he tajusivat, että elävä Jeesus itse oli ilmestynyt heille: ”Eikö sydämemme hehkunut innosta (eikö sydämemme ollut meissä palava, -38 käännös), kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti meidät ymmärtämään kirjoitukset?” (Luuk 24:32)

     6. Mutta kuka ”Nyytiä” lohduttaisi?

Kuka lohduttaisi Jeesusta, joka rakkaudesta meihin on antanut kaikkensa? Sinä! Sinä olet Jeesuksen kruunu ja voittopalkinto, terveiset Isälle. Sinä olet hänen ilonsa ja rakkaansa. Hän on luvannut olla kanssasi joka päivä. Sef 3:17 (-38 käännös): ”Herra sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee.”

Johannes kirjoittaa: ”Mikään ei tuota minulle suurempaa iloa kuin se, että kuulen lasteni elävän totuudessa.” (3 Joh 4). Ajattelen, että voimme soveltaa tämän Jeesukseen, vaikka Johannes ei tässä Jeesuksesta puhukaan. Mikään ei tuota Jeesukselle niin suurta iloa kuin, että hänen lapsensa vaeltavat totuudessa - totuudessa ja rakkaudessa. Sinä voit omalta osaltasi tehdä Jeesuksen ikionnelliseksi, kun kuljet hänen seurassaan häntä seuraten ja pyrit tekemään Jumalan tahdon. Suhteesi Jeesukseen tulee samalla huikeasti kasvamaan. Ja uskon, että tulet ylistämään häntä vielä paljon enemmän kuin tähän asti.

Ei ylistys ole vain huulten hedelmää, soittoa tai laulua, vaikka tämä onkin tärkeä konkreettinen ylistyksen muoto. Tapoja ylistää on monia. Ylistys on elämäntapa. On tärkeää, että löydät oman tapasi ja iloitset siitä. Miljoonat ovat lähteneet seuraamaan Jeesusta, kun ovat tajunneet, kuka Jeesus on ja mitä hän on heidän puolestaan ja heille tehnyt. Sen, että hän rakasti heitä. Kiitollisina siitä, he antoivat itsensä Jumalalle ja lähimmäisilleen. Se on heidän kiitoksensa Golgatasta. Ylistys miljoonissa sydämissä. Jos heidät kaikki lueteltaisiin, aika ei riittäisi. Syntyi ylistys miljoonissa sydämissä. Ylistys ei ole pakkopaita, vaan ilo, joka syttyy ja purkautuu Jeesuksesta ja hänen seurastaan. Kiitä häntä hänen teoistaan ja ylistä häntä hänen itsensä vuoksi.

Ajattelen, että vain Jeesus yksin saa sydämemme ylistämään! Hän on meidän ylistyksemme ja meidän   Jumalamme (5 Moos 10:21). ”Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon.” (Jes 9:2)

Sinulla ja minulla on valtavan hieno ja suuri Vapahtaja! Vai voitko nimetä ketään parempaa? Eikö hänessä itsessään ole äärettömän paljon kiitoksen ja ylistyksen aihetta? Kukaan toinen tässä maailmassa ei rakasta sinua niin paljon kuin hän. Kukaan toinen ei jatkuvasti pese vaatteitasi niin kuin hän. Kukaan toinen ei väsymättä jaksa neuvoa ja vahvistaa sinua niin kuin hän. Kukaan toinen ei pysty antamaan sinulle niin suurta iloa ja riemua kuin hän. Kukaan toinen ei ole sitoutunut sinuun maailman loppuun asti niin kuin hän. Kukaan toinen ei ole voittanut puolestasi synnin, sairauden, kuoleman ja perkeleen valtaa niin kuin hän. Kukaan toinen ei voi antaa sinulle ikuista elämää kuin hän.

Hän kysyi kerran kieltäjältään, Pietarilta, rakastatko sinä Minua? Hän kysyy tänään sinulta ja minulta: Oletko sinä onnellinen Minusta?